Niska- ja hartiakipu on yksi tavallisimmista syistä, joiden vuoksi hakeudutaan hierontaan. Kipu voi tuntua jäykkyytenä aamulla, kiristyksenä pitkän työpäivän jälkeen tai särkynä, joka säteilee hartioihin. Tässä oppaassa kokoamme brittiläisen NHS:n ja yhdysvaltalaisen terveysviranomaisen NCCIH:n tietoihin perustuen, mistä niskakipu tavallisesti johtuu, miten sitä voi itse hoitaa, mitä hieronnasta tutkitusti tiedetään ja milloin on syytä hakeutua lääkäriin.
Kuinka pitkään niskakipu kestää?
NHS:n mukaan useimmat niskakivut kestävät vain muutaman viikon. Kipua voi helpottaa monin tavoin itse, mutta jos se ei mene ohi, kannattaa hakeutua lääkäriin.
Tavallisimmat syyt
NHS:n mukaan niskakivun tavallisimpia syitä ovat niskan jääminen hankalaan asentoon nukkuessa, huono asento esimerkiksi pitkään työpöydän ääressä istuessa, puristuksiin jäänyt hermo sekä vamma, kuten esimerkiksi liikenneonnettomuudessa tai kaatuessa syntyvä retkahdusvamma.
Omahoito
NHS neuvoo helpottamaan niskakipua tarvittaessa parasetamolilla tai ibuprofeenilla (myös ibuprofeenigeeli niskaan sopii), käyttämällä matalaa ja tukevaa tyynyä, laittamalla niskaan lämpö- tai kylmäpakkauksen ja tekemällä niskan liikkuvuusharjoituksia. Kylmäksi sopii esimerkiksi pyyhkeeseen kääritty pakastevihannespussi viideksi minuutiksi kolme kertaa päivässä ja lämmöksi pyyhkeeseen kääritty kuumavesipullo 20 minuutiksi 2–3 kertaa päivässä.
Mitä kannattaa välttää
NHS:n mukaan niskatukea ei kannata käyttää, koska niskaa on parempi pitää liikkeessä, ellei lääkäri toisin neuvo. Kannattaa myös välttää toimia, jotka voivat olla vaarallisia, jos niskaa ei pysty kääntämään – esimerkiksi autolla ajoa ja pyöräilyä.
Ennaltaehkäisy
NHS:n mukaan niskakipua voi ehkäistä nukkumalla niin, että pää on samalla korkeudella kuin muu keho, käyttämällä tukevaa patjaa ja istumalla suorassa: hartiat rullataan kevyesti taakse ja niska tuodaan taaemmas. Niskaa ei kannata pitää pitkään samassa asennossa, esimerkiksi työpöydän ääressä, eikä nukkua vatsallaan tai kiertää niskaa sängyssä.
Mitä hieronnasta tiedetään
NCCIH:n mukaan hieronnasta voi olla apua niska- tai hartiakipuun, mutta hyöty saattaa olla lyhytaikainen. Erään katsauksen mukaan hieronta voi lievittää niskakipua lyhytaikaisesti, jos hoitokerrat ovat riittävän pitkiä ja toistuvat riittävän usein.
NCCIH:n mukaan katsauksessa hieronta auttoi niska- ja hartiakipuun enemmän kuin passiiviset hoidot, mutta ei enemmän kuin muut aktiiviset hoidot. Hartiakivussa hyöty oli vain lyhytaikainen.
Päänsärky ja niska
NCCIH:n mukaan hieronnasta päänsärkyyn on tehty vain vähän tutkimuksia, ja niiden tulokset ovat ristiriitaisia. Esimerkiksi jännityspäänsärkytutkimuksessa triggerpisteisiin kohdistettu hieronta ja tehoton lumehoito vähensivät päänsärkyjen määrää yhtä paljon.
Työpiste ja tauot
Koska pitkä istuminen samassa asennossa on NHS:n mukaan yksi niskakivun tavallisista syistä, työpisteen säätäminen kannattaa. Työpisteen voi säätää niin, että istuma-asento tuntuu luontevalta ja voit istua suorassa, ja työpäivään voi lisätä lyhyitä taukoja, joiden aikana nousee ylös, kävelee ja liikuttaa niskaa ja hartioita rauhallisesti.
Stressi ja uni
NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.
NHS:n mukaan aikuinen tarvitsee keskimäärin 7–9 tuntia unta. Unta voivat haitata esimerkiksi stressi, melu, liian kuuma tai kylmä makuuhuone, epämukava sänky sekä alkoholi, kofeiini ja nikotiini. Säännöllinen heräämisaika, rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa ja tukeva, mukava patja, tyynyt ja peitto auttavat unta.
Turvallisuus
NCCIH:n mukaan hieronnan haittojen riski vaikuttaa pieneltä, mutta harvinaisia vakavia haittoja, kuten veritulppa, hermovaurio tai luunmurtuma, on raportoitu. Osa tapauksista on liittynyt voimakkaisiin hierontatapoihin, kuten syväkudoshierontaan, tai potilaisiin, joilla vamman riski voi olla suurempi, kuten iäkkäisiin.
Kerro hierojalle aina sairauksistasi, lääkityksestäsi ja mahdollisesta raskaudesta ennen hoitoa.
Hierojan valinta
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 1 §:n mukaan koulutettu hieroja on Suomessa nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, kuten myös esimerkiksi kiropraktikko, naprapaatti ja osteopaatti. Nimikesuojattua ammattinimikettä saa käyttää vain asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö.
NCCIH neuvoo, ettei hierontaa pidä käyttää syynä lykätä lääkärille menoa terveysongelman vuoksi. Jos et ole varma, sopiiko hieronta sinulle, keskustele siitä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Kysy hierojalta koulutuksesta, kokemuksesta ja pätevyydestä sekä tarvittavien hoitokertojen määrästä ja hinnasta.
Liike tukee niskaa
UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suosituksen mukaan terveyden kannalta tarvitaan reipasta liikkumista ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikkumista ainakin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Uudistetussa suosituksessa jo muutaman minuutin liikkumispätkät kelpaavat.
Lue myös artikkelimme niska-hartiahieronnasta.
Milloin lääkäriin?
NHS:n mukaan lääkäriin kannattaa hakeutua, jos niskakipu tai -jäykkyys ei mene ohi muutamassa viikossa, jos kipulääkkeet, kuten parasetamoli tai ibuprofeeni, eivät ole auttaneet, jos kipu huolestuttaa tai jos sinulla on muita oireita, kuten pistelyä tai kylmä käsivarsi – ne voivat viitata vakavampaan ongelmaan.
Usein kysyttyä
Pitäisikö niskaa levätä? NHS:n mukaan niskaa on parempi pitää liikkeessä, eikä niskatukea suositella ilman lääkärin ohjetta.
Auttaako hieronta niskakipuun pysyvästi? NCCIH:n mukaan hyöty voi jäädä lyhytaikaiseksi.
Lämpö vai kylmä? NHS:n mukaan kumpaakin voi kokeilla.
Milloin hakea apua
Hakeudu terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, jos kipu ei helpota muutamassa viikossa, pahenee, estää päivittäisiä toimia tai huolestuttaa. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon myös, jos hoidon jälkeen ilmenee voimakasta tai epätavallista kipua tai muita huolestuttavia oireita. Hätätilanteessa soita 112.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa hieronnasta eikä korvaa lääkärin, fysioterapeutin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Kerro hierojalle aina sairauksistasi, raskaudesta ja lääkityksestäsi ennen hoitoa. Älä lykkää lääkäriin hakeutumista hieronnan vuoksi. Kiireettömissä mutta äkillisissä terveysongelmissa voit soittaa Päivystysapuun 116117, hätätilanteessa soita 112.